Oh behave!

Sarjassamme kestovitutuksen aiheita.

Käytöstavat

En tiedä, onko minut kasvatettu 'oikein' vai olenko yksinkertaisesti vain superihminen, mutta peruskäytöstavat ovat jokseenkin luonnollinen osa itseäni. Niinpä helposti kiinnitän huomiota siihen, kun toiset eivät vain osaa. Valitettavan usein tähän ilmiöön törmää kaupassa. Itsekin olen joskus kassaneitinä ollut ja jo silloin käskettiin olla kohtelias. Elikkäs tervehtiä asiakasta jne... Hirveän usein kuitenkin olen viime aikoina huomannut, että ilmeisesti palvelualan työntekijöiden ei tarvitse enää olla kohteliaita! Parissa vakioruokakaupassa harvemmin tervehditään kun asiakas tulee kassalle, sen sijaan pyöritellään silmiä ja katsellaan jonnekkin kaukaisuuteen. Ei niinkuin minkäänlaista kommunikointia asiakkaan kanssa. Usein myös jätetään ostosten loppusumma ilmoittamatta. Ei sillä, että mitään smalltalkia siinä kaipaisinkaan, mutta siis tällaiset perusasiat... Kyllä sillä Siperian työleireillä opettaisiin miten kuuluu käyttäytyä saatana. Että jos ei kiinnosta asiakaspalvelu niin vaihda vittu alaa tai mene kouluun, jos näistä vaihtoehdoista ei kumpikaan miellytä, niin junia Siperiaan kulkee tasaisin väliajoin.

Työmatkallani käyn usein erään rautatieaseman yhteydessä sijaitsevassa marketissa. Siellä tämän asiakaspalvelu vasta mitätöntä onkin ja käytöstavoista ei tietoakaan. Myyjät huutelevat toisilleen toisille kassoille ja kommunikoivat mieluummin keskenään kuin kiinnittävät asiakkaisiin huomiota. Omasta mielestäni törkein tapaus oli viime keväänä. Kassoilla oli pitkät jonot ja myyjinä oli kaksi miestä (jotka ilmeisesti ajattelevat olevansa evoluution lahjoja maailmalle käytöksestä päätellen...). No he siinä tapansa mukaan huutelivat toisilleen jotain tosi hyvää läppää. Toisen ukon kassalla oli sitten joku nuori nainen joka poimi lompakkoa lattialta tai jotain. Nooh, naisellahan sitten oli hyvin matalalanteiset housut ja sieltä melkosen räikeästi vilahti stringit. No tämä toisen kassan myyjähän sai varmaan seisokin siitä sitten. Oikein suurieleisesti ilmeili ja viittoili tälle toiselle kassasedälle ett "kato nyt!" Neidon sitten lähdettyä kaupasta, kumpikin oli oikein innoissaan ja "huh huh" ja "puuh puuh". Minusta tämä oli todella epäammattimaista käytöstä. Senkus vapaa-ajalla bongailet stringejä vaikka kiikarit päässä, mutta töissä on käyttäydyttävä eri tavalla. Ja siis kauppa oli ihan täynnä. Tilannetta oli todistamassa monta ihmistä. ÄLLÖTTÄVÄÄ!

Kun siis asioin kaupassa, haluan että minua tervehditään, minulle kerrotaan ostosten summa ja katsotaan silmiin kun maksan. Ei luulis olevan paljon vaadittu!!! I have done it myself. Perkele.


Seuraavaksi taas lisää käytöstapa-asioita. Eikö ihmisiä ole jumalauta opetettu sanomaan kiitos? Tämmöiseen kiittämättömyyteen törmää jatkuvasti...
On kohteliasta kiittää ruoasta - ei, se ei maagisesti ilmestynyt nenäsi eteen
On kohteliasta vastata yksinkertaiseen puhutteluun, kuten huomenta - yhtä lailla sinun naamasi vituttaa minua kuin minun sinua
Konditionaali on hyväksyttävämpi kielimuoto kuin imperatiivi, jos olet jotain vailla - Antaisitko/anna. No voISIn antaa, jos pyytäISIt kauniisti.

Tässä näin lyhykäisyydessään näitä käytöstapoja. Perkele.